Ala-Lönsdalelva... vihdoin..

Monta vuotta meni haaveillessa, vihdoin unelmat kävivät toteen: pääsimme korkkaamaan ala-Lönsdalelvan. Tähän astiset yritykset ovat tyssänneet liian korkeaan vedenkorkeuteen, mutta viime viikkonloppuna arpaonni suosi. Meloimme joen kaksi kertaa, ensin tunnustellen, toisella kerralla hieman rohkeammin. Tässä raporttia lähinnä kuvien muodossa.

Viikonlopun majoitus. Kyllä se telttailun päihitti. TV

Ensimmäinen kosketus jokeen oli jokseenkin varovainen ja tiukimmat kosket tuli kannettua. Eli kannoimme siis paljon...

Tuttu näky Ala-Lönsdalilla: portage. ML

Tuomas ja Juho liukumäessä. JT

Toiselle kierrokselle kulkuset olivat hieman kasvaneet ja uskalduimme hieman hurjempiin könkäisiin.

Mikael miettii: "kohta sattuu Juhaa selkään". JT

Jussi ala-Lönsdalin hurjimmassa dropissa. Kuvassa alhaalla oikealla näkyy ikävä kattila, jota tuli kaikin keinoin välttää. Jussi onnistuu tehtävässä riittävän hyvin... ML

Sama putous alhaalta kuvattuna. Jussin kurssi on ikävästi kohti kiveä. TV

Tuomas keskittyy ja pelkää. Velipoika Juho kun sattui uimaan ulos alhaalla odottavasta hontosta juuri muutamaa minuuttia aikaisemmin. ML

Tuomas booffaa. ML

Juho vetää tyylillä. TV

Jussi taituroi kapeikossa. TV

Ehdimme Lönsdalelvalla pelkäämisen lisäksi käydä katsastamassa myös Rana-joen. Vesi oli vähissä, mutta kyllä sen alas pääsi.

Mikael Ranan toisessa putouksessa. JT

Ranan kanjonin jälkeen on helppo hymyillä. TV

Yhteenveto: 1 uinti

ainakin 3 pinniä

1 räjähtänyt aukkopeite

1 revennyt aukkopeite

1 takaperin laskettu luiska

1 tunnoton peukalo

4 kipeää hartiaa

useahko portage

pääkipua

niskakipua

selkäkipua

pelkoa

Mahtava reissu!

Kuvat: TV = Tuomas Vaarala

JT = Jussi Tanskanen

ML = Mikael Lantto