Afrikan auringon alla

Lumipenkkojen vielä peittäessä Suomen jokien rantatöyräät, allekirjoittaneella melontakausi alkoi hieman kotimaata lämpöisemmissä merkeissä Ugandan aalloilla. Lopetettuani työt helmikuun lopussa ja muuttoauton startattua Saksan kautta Sloveniaa, pakkasimme Simonin kanssa melontakamat kassiin ja lensimme Ugandan Entebbeen. 

Majoittauduimme Valkoisen Niilin keskellä sijaitsevalle "Hairy Lemon" saarelle, joka on aivan joen parhaiden freestyle-aaltojen tuntumassa. Suunnitelmista huolimatta emme reilun kahden viikon aikana tehneet reissua Bujagali-putouksille, joka on usean paikallisen rafting-firman koti. Bujagali-putouksien ylävirralta alkaa myös ns. "1.päivän" melontapätkä, jolta löytyy, tai ainakin löytyi monia mahtavia koskia pelipaatilla laskettavaksi. Ikävä kyllä vesivoimalaitoksen työt ovat siinä vaiheessa että monet koskista ovat jo tuhoutuneet. Muutaman vuoden takaisella Ugandan reissulla vietimme täällä useammankin päivän, ja päätimme muistaa joen sellaisena kuin se juoksi ilman voimalaitoksesta johtuvia muutoksia.

Muutaman viikon elo saarella oli rentouttavan leppoista. Aamuisin meloimme "Club" aallolla, ja iltaisin vedenkorkeuden noustessa pääsimme surffailemaan Nile Speciaalille. Vesi oli kuitenkin sen verran matalalla että yhtä iltaa lukuunottamatta aallolle pääsyyn tarvittiin köysisysteemi jonka toiminnasta piti huolen muutama innokas paikallinen pikkupoika parinkymmenen sentin korvausta vastaan.