Vesi ei laskenut yön aikana yhtään
Tivdiassa ja Tivdia Freestyle -kisat melottaisiin varmaan ylähontossa. Muutaman puhelun ja tekstiviestin jälkeen päätimme
jättää kisat väliin ja lähteä katsomaan miltä Neitikoski
näyttää. Aamulla lähdimme ajamaan kohti Suomea ja ajatuksena
käydä katsomassa rajan lähellä oleva luiska/putous joka jäi
vielä menomatkalla laskematta.
Koko matka oli hyvää, isoa tietä, toisin kuin uskoisi. Tosin heti kun poikkesi isolta tieltä, oli ajaminen kaukana nautinnosta. Noin 4 tunnin ajon jälkeen olimme jo
lähellä rajaa katsomassa koskea.
|
Ajelua |
Ainut huoli oli, että vesi putoaa
pari metriä kiville ja saattaa aiheuttaa iskun selkään. Minulla
oli kuitenkin kova halu laskea koski ja päätin lähteä ainoana
koittamaan. Lasku menikin ihan hyvin, joskin horjahdin putouksessa
hieman ja iskin kyynärpään kiveen. Kiitos Paula, kyynärsuojien
lainasta, ilman niitä jälki olisi voinut olla pahaakin.
|
Juuso ja Border drop |
|
Whee! |
Jatkoimme rajan yli ja suoraan
Neitikoskelle iltasetille. Vettä oli tosiaankin paljon, noin 200 kuutiota!
Neitikoski on nyt loiva aalto, jossa on hyvä harjoitella aaltoliikkeitä vaikka aalto onkin hidas. Paikan haku on
hieman hankalaa ja ilmaa liikkeisiin on vaikea saada. Mutta
ehdottomasti melomisen arvoinen, hauskaa vaihtelua Neitkoskella.
Neitikoskella vietimmekin viikonlopun ja maanantaina työt jo
kutsuivat.
|
Backstabeja oli hyvä tehdä Neitikoskella |
|
Ilmeellä |
Hieno reissu, vaikka aalto ei
toiminutkaan. Venäjän kulttuuri on niin erilainen kuin omamme, ja
jokaisen tulisi nähdä, missä oloissa ihmiset rajan takana asuvat.
Osaa arvostaa sitä, että on syntynyt tänne Suomen puolelle.
Melottavaa löytyi paljon ja monet kosket odottavat vielä
löytäjäänsä. Käymisen arvoinen paikka!
Kuvat Venäjän reissulta ottaneet: Pääosin Janne Varonen ja Paula Suurseppä, myös Juuso Karttunen. Videota tulossa!
Kommentit
Lähetä kommentti