Työt? Etänä. Koulu? Etänä. Aamujooga? etänä. Maajoukkueleiri? Etänä

Kevään meno oli hurjaa. Rajoituksia siellä ja täällä. Hyvin nopeasti kävi selväksi, että maajoukkueen valmentajaa Dennis Newtonia ei ikävä kyllä tällä kaudella saada Suomeen, eikä varsinkaan joukkuetta Britteihin. Etätyöskentely oli vallannut maapallon hellään syleilyyn ja tottakai mekin halusimme saada mahdollisuudesta kaikki irti, olihan Den kuitenkin saatavilla langan toiseen päähän.

-"Maajoukkueleiri?" 

-"Etänä."

Heinäkuun lopussa järjestimme ensimmäisen maajoukkueleirin niin sanotusti etänä. Tai no, koko maajoukkue oli Lieksassa ja Dennis Nottinghamissa. Aamut alkoivat "aamubriiffillä", jonka jälkeen lähdettiin ensimmäisiin harjoituksiin. Harjoitukset olivat pääosin yksilöityjä, eli kaikki harjoittelivat juuri sillä hetkellä tärkeiksi kokemiaan asioita. Treenit kuvattiin videolle ja Denikselle lähetettiin kehittymisen kannalta oleellisia klippejä. Lounaan jälkeen seurasin videoanalyysit ja mahdolliset yksilölliset sananvaihdot Denin kanssa. Välipala naamariin ja sama uusiksi. Aamupala, briiffi, treenit, klipit, lounas, videoanalyysit, chätti, treenit, safka, klipit, unille. On kuitenkin hyvä muistaa, että valmentajan tehtävänä on paljon muutakin kuin olla rannalla seuraamassa lajitreenejä. Päivät olivat raskaita, mutta antoisia. Leiri meni kaiken kaikkiaan hyvin. Dennis sanoi että oli hienoa opettaa mc nastyä samaan aikaan kahdelle junnulle, sillä erotuksella että toinen oli langan päässä Suomessa, ja toinen Nottinghamin radalla.

Toinen etäleiri järjestettiin syyskuussa hyvin pitkälti samalla reseptillä; Den Briteissä, maajoukkue Lieksassa. Viikko takaperin melotut SM-kisat rokottivat hiukan urheilijoiden voimavaroista. Den osasi kuitenkin rakentaa selkeän jatkumon kisoista treenileirille, ja näin hyppääminen takaisin "sorvin" äärelle oli mielekästä. Omasta mielestäni tämä toinen leiri onnistui erittäin hyvin. Urheilijat, valmentaja sekä taustajoukot tiesivät mitä odottaa, joten kaikki sujui vaivattomammin. Päiville löytyi hyvä rytmi ja vuorovaikutus Suomen ja Brittien välillä sujui ongelmitta. Ruunaa tarjosi molemmille leireille erittäin hyvät fasiliteetit sillä Neitikosken lisäksi myös Saarikoski toimi. Tämä antoi meille yhä enemmän mahdollisuuksia. Etävalmennuksen takia oli myös mahdollista jakautua kahteen ryhmään niin, että toiset meloivat Saarikoskea ja toiset Neitikoskea.

Mielestäni erityisen hienoa on ollut huomata maajoukkueen halu tehdä töitä kehittymisen eteen vallitsevasta tilanteesta huolimatta. Olen iloinen ettemme jääneet vaikeuksista huolimatta "tuleen makaamaan" vaan kehitimme vaihtoehtoisia ratkaisuja. Lähtölaukaus ensi vuoden MM-kisoille on nyt annettu ja melontakauttakin on vielä rutkasti jäljellä, otetaan siitä ilo irti.

Lets keep the ball rolling! Niinkuin pitkä poika Britanniasta tapaa sanoa :).

-Visa


Kommentit