Eilen Olli, Iia ja Onni pääsivät koskelle iltapäivästä pienen kyytiongelman (taksi, Uber tai bussit ei ota kajakkeja kyytiin vedoten vakuutuksiin) ja kajakkien säilytyspaikka (joka koskella piti olla, mutta sitä ei ole ja kajakit varastetaan radan pihasta yöllä) löytyi vasta marssittuamme paikallisen melonta- ja soutuliiton toimistoon. Tämän jälkeen yllätykseksi akanvirrassa ei ollut vielä kauheasti ruuhkaa. Suhteellisen vinon ja haastavan kisahonton haltuunotto olikin tavoitteena päivän treeneissä. Varsinkin paikanhakuun joutuu käyttämään aika paljon aikaa kiivetessä akanvirrasta honton pitävään laitaan. Hontossa kyllä pitoa riittää, mutta kaikki temput siirtää kajakkia vasemmalle ja jokaisen liikkeen jälkeen joutuu kajakkia melomaan takaisin oikealle.
Joukkueen mestari saapui paikalle myöhään illalla, vaikka uni painoi maajoukkuevuosia vähemmän omaavien silmäkulmassa, oli kaikki rivissä vastaanottamassa mestaria. Uni maittoi ja aamulla meidät yllätettiin aamupalapödän ympäriltä, kun valmentajamme Denis oli matkalla koskelle ja tarjosi kyytiä. Kamat nopeasti kasaan ja koskelle.
Koskella olikin nyt reippaasti enemmän porukkaa kuin eilen. Melontavuorolle otetaan 35 melojaa nyt ennen virallisia mm-kisojen ennakkotreenejä, joihin melojien määrä on rajotettu 18 kisahontossa. Nämä mm-kisavuorot pitä varata ennakkoon ja niitä on vain 1/meloja/päivä ennen tiimitreenejen alkua. 35 melojasta nyt ei ollut kuin pari laskupaatilla koskea laskevaa turistia ja muut meloivat kisahonttoa. 90 minuutin treeniajan aikana kerkesi ottamaan noin 5 suoritusta kisahontossa, mutta se on tällä hetkellä pelin henki ja kajakissa istumiseen akanvirrassa on totuttava seuraavan 2 viikon aikana. Sen sijaan kosken niskalla oleva Nottinghamin radan kuuluisuus Inlet Gate-hontto kumisi tyhjyyttään.
Tästä alkaa maajoukkueen MM-matka. Päivitetään kuulumisia, kun ehditään.
Kommentit
Lähetä kommentti