Nottinghamin MM-kilpailut päätökseen

Nottinghamin MM-kilpailut ovat tulleet päätökseen ja seuraavan kerran ICF:n lippu nousee salkoon Columbuksella noin vuoden päästä.

Kirjoittelen alle muutamia huomioita perjantain ja lauantain finaaleista.

Naisten semifinaalit

Odotusten mukaan Brittien Ottilie Robinson-Shaw dominoi semifinaaleja siirtyen finaaliin paalupaikalta. Semifinaalit olivat kaiken kaikkiaan kohtuu kova tasoiset ja finaalipaikka vaati tällä kertaa 550 pistettä yhdellä runilla. Ottilien lisäksi finaalin itsensä meloin Marlene Devillez, Hitomi Takatu, Denise Liane Rebnegger sekä Emily Jackson. Omasta mielestäni naisten sarjan yllätyksiä jatkoi Itävallan Denise, joka on melonut aivan järkyttävän hyvät kisat omaan tasoonsa nähden jo tähän mennessä. Muita yllätyksiä lienee se, että erittäin kovasta Britti tiimistä kuitenkin vain yksi ylsi finaaliin, kun Emma witherford ja Lowri Davies jäivät sijoille 6. ja 7. noin 50 pisteen päähän finaalipaikkaa. Erityisesti Lowrin tippuminen oli yllätys.

Naisten finaalit

Jokaikinen freestylemelonnasta mitään ymmärtävä osasi veikata voittajan oikein. Ottilie olisi voittanut finaalin luultavasti ilman melaa, aukkopeite auki, silmät sidottuna tai puolet lyhyemmällä runilla. Hän on täysin ylivoimainen. Ottie teki finaalissa parhaalla runillaan 1216 pistettä. Hän teki kisoissa K1 sarjassa käsittääkseni neljä uutta naisten piste-ennätystä ja yllättäen viimeinen niistä osui finaalin ensimmäiselle suoritukselle. On julmaa, mutta muilla naisilla ei yksinkertaisesti ole aseita tällaiseen suoritukseen. Ottie oli mm. ainoa nainen joka teki kisoissa lunarlooppeja. Hän olisi tehnyt melko rumaa jälkeä myös miesten sarjassa. Lukuun ottamatta alkueriä, joissa hän hieman "epäonnistui". Noh hekumoinnit sikseen. Muista mitaleista käytiin kovaa kamppailua. Japanin hallitseva maailmanmestari Hitomi Takatu onnistui puristamaan oman parhaansa finaalissa ulos ja se riitti hopeiseen mitaliin pisteillä 726. Ranksan Marlene Devillez meloi itsensä hienosti kolmanneksi pistein 680. Marlene meloi kokonaisuudessaan mielestäni melko hienot kisat. Kokenut Ranskalainen ei tehnyt suurempia virheitä missään erävaiheessa ja pystyi myös finaalissa suorittamaan omalla tasollaan. Neljänneksi jäi USAN: Emily Jackson pistein 623. Naisten sarjan selkeä "mustahevonen" Itävallan Denise ei finaalissa saanut enään jatkettua mahtavaa kisaurakkaansa ja jäi viidenneksi.

Juniori naisten semifinaalit & finaalit

Nuorten naisten semifinaalien sykähdyttävin hetki oli varmasti 14-vuotiaan Makinley Kate Hargoven me suoritus 746 pistettä. Tässäkö on seuraava Ottilie?

Juniorinaisten finaaliin pääsi pistein 250 ja sinne ylsi kahden USA:n edustajan lisäksi yksi britti, yksi Itävaltalainen sekä yksi Irlantilainen. Lienee tässä kohtaa myös todettava, että jos naisten sarjassa hehkutin hieman Itävallan Deniseä, niin nyt voin todeta, että Itävalta suoritti todella hienosti myös joukkueena. Maa joka sivuutetaan täysin lähes aina arvokisoissa ylsi kahteen finaalipaikkaan ja yhteen semifinaalipaikkaan näissä kisoissa.

Nuorten naisten finaaleissa mielestäni melko odotetusti voittoon meloi Abby Holcombe perus suorituksellaan 506 pisteellä. Hopealle meloi Brittien Niamh Macken (346p), joka teki varmasti sarjan ilmavimmat liikkeet ja pronssille semifinaalien voittaja nuori Makinley Hargrove (306p).

Juniori naisten podium.

Juniori miesten semifinaalit & finaalit

Aloitetaan tärkeimmästä eli sinivalkoisesta. Turkka Mutikainen edusti Suomea hienosti semeissä. Turkka ei yltänyt ihan samoihin pisteisiin kuin alkuerissä, mutta nuori hurja villiinnytti yleisöä muunmuassa valtavalla cleanilla mäkkärillä. Turkalle osui hieman "epävireinen" päivä (lue flunssa), joka saattoi hieman jarruttaa nuorukaista. Kaiken kaikkiaan Turkka meloi omalla tasollaan ja voi olla ylpeä suorituksestaan, joka riitti 10. sijaan.

Muuten juniori poikien finaaliin itsensä hoiti melko "värikäs" porukka: Ben Highson, Britti, Tim Rees Saksa, Nanaze Okazaki Japani, Max Martinez Espanja sekä Matteo Williams Uusi-Seelanti.

Nuorten miesten finaalit olivat ilahduttavan kovatasoiset. Mitaleille vaadittiin piirun vajaat tuhat pistettä. Japanin Nananse meloi itsensä pronssille pistein 996. Kultamitalikamppailua povattiin Tim Reessin ja Ben Histonin välille jo ennen kisoja, ja näinhän siinä kävi. Tim ja Ben keikkuivat erävaiheesta toiseen sijoilla yksi ja kaksi. Finaalissa pidemmän korren veti Saksan Tim Rees pistein 1386 jättäen Ben Higsonin noin 40 pisteen päähän (1343). Yhteistä näillä nuorilla miehillä on se, että kaikki kolme ovat olleet European Whitewater Schoolin leireillä / valmennuksessa. EWWS:n valmentajina toimivat pääasiassa Quim Fontane ja Bartoz, mutta muitakin laadukkaita valmentajia on leireillä ohjannut kuten Jacko Jackson ja Dave Mclure.

Tim Rees, Maailmanmestari.

Miesten semifinaalit

Usein koko kilpailujen kovatasoisin erävaihe, eikä pettänyt tälläkään kertaa. Aloitetaan siitä, että finaaliin vaadittiin melkolailla kovat pisteet 1390. Vakkari finalisteista ulos jäi mm. Quim Fontane ja Tom Dolle. Paalupaikan nappasi toisella runillaan kovassa paikassa Irlannin Dave Mcclure ja toiseksi meloi hyvin vakuuttavasti Brittien Rob Crowe. Lisäksi finaaliin itsensä hoiti Tomasz Chaplici, Dane Jackson ja Harry Price.

Miesten finaalit

Aloitetaan pronssista, hyvät naiset ja herrat Harry (suprise) Price. Paikallinen nuori mies. Pistänyt kirjaimellisesti kaikkensa näihin kisoihin noin vuoden ajan. Veikkaan, että Ottilien kanssa eniten treenitunteja alla kisahontossa. Jostain syystä Harryn melonta kuitenkin näytti hänen ominaisuuksilleen tahmealta läpikisojen aina hänen viimeiseen finaalisurffiinsa asti. Toki oli hän tehnyt 1390 pistettä semeissä, että ei se nyt mitenkään kovin tahmeaa ollut. Kuitenkin näytti, että liikkeiden välissä kuluu hieman enemmän aikaa kuin muilla finalisteilla. Harry tippui viimeisen surffin entryn läpi, moni varmasti mietti että sinne lipui mitalihaaveet. Kellossa oli jäljellä 31 sekuntia kun Harry pääsi takaisin honttoon, tässä ajassa hän nakutti itselleen 1390 pistettä. Tämä oli sitä mihin hän parhaimmillaan pystyyn. Hurjalla temmolla liikkeitä liikkeiden perään. Toiseksi meloi Tomasz Chaplinski. Hänen edellisestä MM-mitalista on vierähtänyt pian 10 vuotta. "Chapi" oli sekä treenien, että kisojen ajan yksi varmimmista kilpailijoista, hän ei tehnyt virheitä juurikaan. Niin sanottu varma mitalisti? Chapi sai runinsa melkolailla täydellisesti päälle ja se riitti hopeaan pisteillä 1500. Voittoon meloi mies, joka on tehnyt sen niin monesti; Dane Jackson. Tällä kertaa se oli silti mielestäni spesiaalia. Uskon, että mies itse ajattelee samoin. Dane on ollut AINA ennakko suosikki, hänen ensimmäisistä miesten arvokisoista 2013 lähtien. Nyt hän ei sitä ollut. Ei missään nimessä. Miksi? Koska hän viivytti saapumistaan Nottinghamiin ensin Nortforck championshippien takia melko pitkään. Ja kun hän viimein pääsi tänne tiimitreenien alussa, hän sairastui koronaan. Dane meloi ensimmäisen kerran kisaradalla tiistai aamuna vapaissa harjoituksissa. Tiistaina melottiin miesten alkuerät. Vaikka moni pitää Danea maailmanparhaana melojana (ja sitä hän kiistatta onkin), niin moni ajatteli, että hän ei pystyisi kirimään muille antamaansa etumatkaa kiinni. Kisasuorituksen rakentaminen vie valtavasti aikaa. Dane oli alkuerien jälkeen 10. Sen jälkeen aina viiden joukossa. Hän kehittyi silminnähden päivä päivältä. SILTIKKÄÄN en uskonut, että hän pystyisi tekemään voittoon vaadittavaa suoritusta. "Lets F#€%ING GO!" sanoi Dane ja teki viimeisellään runin mitä ei ollut täällä ennen tehnyt. 1633 pistettä tauluun ja kädet kattoon. Finalisteista mielestäni Dave McClure ja Rob Crowe olivat ylitse muiden ja heiltä tällaisia 1600+ pisteen runeja oltiin nähty. Finaaleissa näin ei käynyt. Dave sijoittu neljänneksi ja Rob viidenneksi. Miehet jotka olivat dominoineet kisoja jokaisella kierroksella "sulivat". Robin ja Daven epäonnistuminen ei ole missään nimessä mitään Danelta pois. Hän on tottunut isoihin valoihin, hän teki jälleen selväksi miksi hän on maailman paras ja monipuolisin koskimeloja.

Hyvin nopeiden laskelmien mukaan isäntämaa keräsi kilpailuista odotusten mukaan eniten mitaleja (naiset squirt 2 mitalia, miehet squirt 1 mitali, naiset C 2 mitalia , naiset K 1 mitali, Miehet K 1 mitali, naisetJ 1 mitali, miehetJ 1mitali). Toiseksi eniten keräsi Jenkit (miehet squirt 1 mitali, miehet C 2 mitalia, miehet K 1 mitali, naisetJ 2 mitalia).


Suomalaisten sijoitukset kisoissa:

Visa 13.

Olli 48.

Onni 11.

Turkka 10.

Tuuli 20.

Iia 29.

Next Stop: Maailman Cupit Columbuksella syys-lokakuussa.

Palataan,

Visa

Kommentit